Pondera

helmikuu 2016

ISTU?! Helposti vaikeaa.

By / Blogi / Kommentit pois päältä artikkelissa ISTU?! Helposti vaikeaa.

Istuminen on useimmille koirille ensimmäisten opetettavien sanojen joukossa. Ennen sitä on ehkä opetettu oman nimi, ”tänne”, ”katso” ja ”ei”. Tänä päivänä istu-sana opetetaan pennulle varmasti miltei poikkeuksetta positiivisesti, joko siten, että pentu tarjoaa istumista ja sitä palkitaan tai namilla ohjaten pentu istumaan. Tässä vaiheessa palkitsemiskriteerinä yleensä on se, että peppu osuu maahan ja siitä seuraa palkkio. Tämä on helppo opettaa ja pennut oppivat sen useimmiten aivan muutamilla toistoilla. Sana ”istu” on helppo tehtävä!

Kun pennun opetuksessa edetään, sille tulee uusia asioita ja sanoja koko ajan lisää. Asentojakin tulee enemmän: maahan ja seiso. Yleensä tässä vaiheessa koira alkaa sotkemaan sanoja ja sekin on aivan normaalia. Jos hetki aiemmin on harjoiteltu maahanmenoa, on sillä odotusarvo, että juuri siitä seuraa palkkio ja koira yleensä tarjoaa sitä, mistä sille on ollut kannattavaa. Tässä kohtaa istumisen opettamisessa koetaan yleensä ensimmäiset haasteet.

Ihmisen ja koiran ajattelussa on paljon eroja. Ihmisen on helppo käsittää istu-sana asentona joka koiran tulisi ottaa sanan kuultuaan. Koira käsittää istu-sanan ennemminkin liikeratana. Jos se on ollut istu-sanan opetusvaiheessa seisten ja se on opetettu siitä istuutumaan, hyvin harva koira osaa nousta maasta istumaan ilman sitä sille erikseen opettamatta. Tästä samassa asiasta hyvänä esimerkkinä on maahanmeno.  Jos koiralle on on opetettu maahanmeno istumisesta, suurin osa koirista istuutuu maahan-sanan kuultuaan ja sitten sille toisella, voimakkaammalla käskyllä koira menee makuuasentoon. Ihminen ajattelee tämän helposti tottelemattomuutena vaikka todellisuudessa tässäkin on kyse siitä, että koiralle ei ole asiaa opetettu tavalla, miten haluaisimme sen käskyä toteuttavan.

Istu-sanaan liittyy yleensä myös paljon vihjeitä, joko tarkoituksellisia käsimerkkejä tai tiedostamattomia eleitä ja ilmeitä. Koira tulkitsee näitä vihjeitä ja toteuttaa annettua tehtävää usein vihjeiden perusteella eikä käskysanaa kuuntelemalla. Tästä hyvä esimerkki on se, että harva koira osaa toteuttaa istumisen ohjaajan selän takana kasvoja näkemättä, Yksi istu-sanaan liittyviä haasteita on myös se, että sitä käytetään paljon arjessa hallintakäskynä: “istu siihen ja odota” ja näistä koiraa harvemmin palkitaan, ehkä kuitataan sanomalla “hyvä” – usein ei ehkä sitäkään. Istumisen arvo koiran näkökulmasta laskee. Se toteuttaa ehkä käskyn, mutta ei välttämättä kovin innostuneesti ja aktiivisesti.

Jos istumista ajatellaan toko-koiran näkökulmasta, yhdelle sanalle asetetaan helposti äärimmäisen monia vaatimuksia. Esim. joillekin koirilla on istu-käsky käytössä paikalla olossa (koira matalassa vireessä), maasta sivulle nousemisessa, kauko-ohjausksen maasta nousemisessa, seisomasta istumaan siirtymisessä, liikkeestä istumisessa ja evl:n kiertoliikkeen luoksetulosta istumaan pysähtymisestä. Eniten ongelmia varmastikin tuottaa seisomasta istuminen, jossa koiran tulisi olla etu- tai takajalat paikoillaan opetetusta tekniikasta riippuen  sekä liikkeestä istuminen. Kauko-ohjauksen osalta ongelmana on useimmiten se, että istu-sana on alkujaan opetettu ns. hälläväliä-tekniikalla, kriteerinä ainoastaan että peppu osuu maahan. Koiran on hyvin vaikea ymmärtää, että yhtäkkiä sen tulisikin pitää takajalat paikoillaan, jos se on istu-sanalla oikeasti opetettu niitä liikuttamaan. Liikkeestä istumisen kohdalla yleensä ongelma on se, että istu-sanaan on tullut jo lähtökohtaisesti liian matala vire, liian pieni odotusarvo palkalle ja yksinkertaisesti se, että koira ei osaa istu-sanaa ilman ohjaajan vihjeitä. Paikalla istumisessa ongelmana taas yleensä on, että ensin harjoitellaan paikalla makuuta kauan ja koira yhdistää rivissä paikallaan olemisen nimenomaan makuuseen. Ohjaajille istumisessa ongelmana yleensä on se, että ei pystytä näkemään ja myöntämään tosiasiaa, että ihan oikeasti koiralle ei ole koskaan edes opetettu istu-sanaa kunnolla vaan se on aina liittynyt erilaisiin vihjeisiin. Ihmisen näkökulmasta istuminen on hyvin yksinkertaista. Koiralle taas oppiminen vaihtelevien kriteereiden vuoksi hyvinkin vaikeaa.

Mitä sitten voisi tehdä? Ensimmäisenä pitäisi miettiä, mitä sen istu-sanan tahtoisi koiralle merkitsevän. Omille koirilleni istu-sana tarkoittaa sitä, että peppu osuu maahan ja koira istuutuu ja on rauhallinen ja odottaa. Käytän sitä arjessa sekä tokossa paikallaolon jättökäskynä. Nuorimmalle koiralleni on opetettu Sit-sana, jossa taas on koko ajan ollut kriteerinä nopeus, aktiivisuus ja etutassujen pysyminen paikoillaan ja pepun tuominen eteenpäin. Vahvistan tätä sanaa paljon palkitsemalla. Vanhemmalla kisakoirallani taas on olemassa esimerkiksi kauko-ohjauksessa kaksi eri istumista tarkoittavaa sanaa: “Sit”-tarkoittaa maasta tehokasta nousemista istumaan ja “pakki” keskittymistä takatassujen paikallaan pitoon ja peruuttamista istumaan. Näissä molemmissa vaihdoissa vire on erilainen, ensimmäisessä haluan, että se n selvästi aktiivisempi ja palkitsen sitä paljon palkkaa heittämällä kun taas seisomasta peruuttamisessa haluan koiran olevan rauhallisemman ja keskittyneemmän ja palkitsen yleensä viemällä namin koiran luokse. Haluan, että koirat erottavat sanat hyvin, joten harjoittelen sanaerottelua paljon siten, että koira on selkäni takana. Paikalla istumisessa käytän aika pitkään palloa etujalkojen välissä varsinkin ryhmäharjoituksissa. Estän pallolla sen, että pentu ei koskaan pääsisi tekemään virhettä eli menemään maahan istumisesta. Toinen iso syy on se, että koira keskittyy paikallaolossakin kuuntelemiseen ja  lupaan ottaa palkkio. Olen tämän tavan kokenut hyväksi varsinkin vilkkaiden pentujen kanssa. Toki ennen aloitusta tulee olla palkasta luopuminen ja kontrolli kunnossa.

Ehkä se istu-sana ei siis olekaan koiralle niin helppoa ymmärtää? Ehkä koira ei olekaan tottelematon ja “kokeile rajoja” kun se ei ehkä osaakaan pysähtyä istumiseen seuraamisesta? Tai ei eräänä päivänä ymmärräkään miksi takajalkoja ei saakaan siirtää eteenpäin, kun se on ihan alkujaan opetettu tekemään juuri niin? Tai ehkä koko sanasta on tullut negatiivinen jatkuvan jankutuksen ja komentamisen johdosta?

Kivoja, palkitsevia ja hauskoja istumisia kaikille!

www toko e

Kuvissa Poppis. Kuvat: Marjo Pitkänen

Juha Kares, kennel Chic Choix luennoimaan ja kouluttamaan Pondera Hallille

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Juha Kares, kennel Chic Choix luennoimaan ja kouluttamaan Pondera Hallille

Juha Kares on maailmanlaajuisesti tunnettu kasvattaja etenkin lhasa apsojen ja löwchenien kasvatuksesta. Kares on myös ulkomuototuomari yli 100:lle rodulle. Hän on kirjoittanut myös useita kirjoja ja on aktiivinen bloggaaja. Luennoijana hän tarjoaa paljon painavaa faktatietoa vankalla kokemuksella – mielenkiintoisessa ja hauskassakin muodossa. Luennoijana häntä ei voi ainakaan tylsäksi kutsua!

Muutamia paikkoja on vielä vapaana,  ole nopea ja ilmoittaudu mukaan!

Päivän sisältö:
10.00 – 13.30. LUENNOT: Koiran rakenne, purenta ja liikkeet. Sekä koiran anatomia käytännössä ja liikkeiden arviointi.

14.00-17.00 HANDLERKURSSI – sisältää myös lyhyen luento-osuuden.

Osallistumismaksut:

Aamun luennot: 25e
Koirapaikka handlerkurssille + aamun luennot: 80e.
Koirapaikka handlerkurssille (ei aamun luentoja): 60e

Huom! Paikkoja rajoitettu määrä. Laita sähköpostia pirjo.heikkinen@pondera.fi aiheeksi KARES ja viestiin mihin ilmoittaudut sekä YHTEYSTIEDOT(nimi, puh.nro, email, osoite). Ilmoittautuminen on sitova.

Bona

By / Kuukauden koira / Kommentit pois päältä artikkelissa Bona

TK4 Bona x-rotu s. 26.10.2012
om. Suvi Solitanner

Helmikuussa Kuukauden koirana esittelyvuorossa on Bona, Bonassa yhdistyy saksanpaimenkoiran, newfoundlandinkoiran ja alaskanmalamuutin ominaisuudet. Bona aloitti pienenä suloisena pennunpallerona Ponderan pentukurssilla ja noin kahden vuoden kuluttua se saavutti viimeisen ykköstuloksensa tottelevaisuusvalion arvoon.

Suloinen pallero Bona

– Kaikki alkoi siitä, kun 2012 joulun alla aviomieheni näki ilmoituksen internetissä jostain uutta kotia etsivästä kodinvaihtajakoirasta. Hän ehdotti, että ottaisimme toisen koiran, koska silloinen lapinkoiramme Caro täytti jo 13 vuotta. Caro oli ensimmäinen oma koirani, joka osasi kerjätä rapsutuksia, antaa tassua ja sanoa ”wuf”. En siis ole ollut ennestään erityisen aktiivinen koiria kouluttamaan, oikeastaan voisin sanoa, että olin kissaihminen, Suvi kertoo.

Ihan vain mielenkiinnosta jäin kuitenkin katselemaan netti-ilmoituksia koirista ja niin mieheni, kuin siskoni kanssa pohdittiin puhelimessa monta tuntia, millainen koira meille voisi mahdollisesti
Parin päivän päästä Suvi istui aamuyöllä junassa kohti Turkua – ja siitä Suvin ja Bonan yhteinen matka alkoi.

Koiraharrastus alkoi pentukurssilta

– Tiesin, että kaiken kaikkiaan Bonan hankkiminen oli melko harkitsematon heräteostos – minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, millaisen pennun olin kotiini kantanut. Ja tästä syystä tiesin myös, että valintani seurauksena minun on pakko kouluttaa tämä pentu ja aloinkin heti Bonan tultua ammentaa tietoa kirjoista ja netistä. Olin nähnyt aikaisemmin, miten siskoni koirat osasivat olla niin hienosti paikallaan käskystä ja tavoitteenani oli saada samanlainen, kuuliainen koira. Sellainen, joka ei vetäisi minua nurin lenkillä, eikä räksyttäisi vastaantulijoille tai karkaisi naapurin pihaan, summaa Suvi alkuperäisiä tavoitteita.

– Tämän suuren tavoitteen tiimoilta googlettelin Kuopion lähistöllä olevia alkavia pentukursseja ja aivan sattumalta löysin Pondera -koirakoulun, jossa parahiksi oli alkamassa pentukurssi. Ja siitä se sitten alkoi.

Aluksi Suvilla oli tarkoitus käydä vain pentukurssi. – Alun pitäen olin ajatellut, että käymme pentukurssin ja se on siinä. Vaan siinä kävikin sitten niin, että Bona oppi – ja miten nopeasti se oppikin! Ja kun jotain oli aloitettu, nälkä kasvoi syödessä. Minua oli aina kiehtonut koirien tottelevaisuuskoulutus, vaikka se olikin itselleni silloin aivan vieras juttu. Mielestäni se oli kuitenkin vain niin siistiä! Ja Pirjon tarjotessa pentukurssin jatkoksi TOKO A -kurssia, se oli hyvin luonnollinen valinta. Ja nälkä kasvoi ja me jatkoimme – Toko B, C, D ja lopulta E. Ja siitä se matka vaan jatkui ja jatkui. Hurahtamiseksi minä olen sitä kutsunut.

Toko vei kertakaikkiaan mennessään. Bona osallistui ensimmäisen kerran Ponderan möllikisoihin vain 6kk iässä ja oikeat kisatkin se starttasi jo heti kymmenkuisena. Ensimmäisen ykkösensä alokasluokassa se sai 10,5kk iässä ja TK1 vuoden ja viikon ikäisenä. TK2 tunnuksen Bona sai vajaa 1,5-vuotiaana. Lopulta Bona tokoili kolmen EVL1:n putkella TK4 ”valiotittelin” 2,5 vuoden iässä.

Bonapentu

Tärkeintä on hyvä yhteistyö

Koirien kasvaessa ja edistyessä samoin käy myös ohjaajille. – Tässä treenivuosien varrella olen oppinut itsekin paljon. Jälkikäten ajateltuna minulla on peiliin katsomisen paikka siinä, kuinka nopeasti olen vienyt Bonaa eteenpäin ja vaatinut siltä kohtuullisen vaikeita juttuja jo varsin varhaisessa vaiheessa. Taisin jollain tapaa kokea herätyksen, kun Bona oli vajaan kahden – se teki kanssani hyvin töitä, mutta välillä oli poissaoleva ja vire laahasi. Olin vaatinut liikaa ja liian nopeasti. Ymmärrettyäni seurauksien syyt ja lähtökohdat, aloin näkemään yhteistyömme laadun merkityksen uudella tavalla. Se oli itselle sellainen käännekohta, jonka johdosta osasin ehkä korjata virheitäni ja viedä koiraani eteenpäin uskoakseni hivenen parempana kouluttajana. Edelleen tänä päivänä kuitenkin se on suurin haasteeni –  että osaisin tehdä koiralleni treenit hauskoiksi ja motivoiviksi. Tasapainon löytäminen tokossa, se ei ole ollenkaan helppoa, mutta ehkä se on juuri se, mikä tekee tästä lajista niin mielenkiintoist, Suvi pohtii

Voi vain todeta, että Bona on ollut ensikertalaiselle tokoharrastajalle maailman paras koira. Bona on luonteeltaan todella kiltti, rauhallinen ja luotettava. Se ei varasta ruokaa, vaikka se olisi sille kokonsa puolesta helppoa, se ei tee tuhoja ja on aina luotettava. Se on kaiken kaikkiaan todella helppo koira, joka rakastaa rutiineja. Bona on myös vahvasti laumakoira ja sille on tärkeää osallistua kaikkeen yhteiseen tekemiseen ja pitää huoli laumastaan.

Bonaalo1

Bona on postimiehen ystävä

– Bona ei ole mikään varsinainen temppukoira, mutta eräs hieno taito sillä on: Bona osaa nimittäin hakea postin suoraan postiautosta – tuttu postikuski pysähtyy aina Bonan nähdessään talomme kohdalla ja Bona sinkoaa postin suoraan kuskin kädestä keittiöön saakka. Taannoin postiauton ratissa oli kaksi henkilöä – ilmeisesti vanha opetti uudelle reittiä. Kun Bona sitten juoksi riemuissaan uuden postikuskin ikkunaan niin tämä taisi vähän säikähtää – ja vanha kuski nauraa räkätti vieressä.

Tokon ohella Bona on myös opetellut Nose Work alkeet ja osoittanut pettämättömät nenänkäyttötaitonsa eukalyptyksen etsinnässä. Myös jälkimetsässä Bona on oiva nuuskija, se on sellainen paikka jossa määränpää on Bonalle matkaa tärkeämpi – vauhtia riittää!

Harkitseva ja luotettava Bona

Bona TK4

Bonan kanssa parasta on ollut se yhteistyö. Kun olen itse tiennyt, mitä olen tekemässä, koira toimii ja voin luottaa siihen. Bona on ollut siitä erityisen helppo, että se suurin piirtein aina toteuttaa pyyntöni – kun vain ymmärtää, mitä tarkoitan. Se haluaa tehdä parhaansa ja ennen kaikkea – oikein. Bona ennemmin miettii, mikä oikein ennen kuin toteuttaa käskyn, sen sijaan että syöksyisi päätä pahkaa tekemään jotain. Bonan harkitseva luonne takaa monesti kohtuullisen varman koesuorituksen, mutta kolikon kääntöpuolena siltä on turha odottaa näyttäviä revittelyjä kehissä.

Tällä hetkellä Bona on ollut kisatauolla keväästä saakka ja vaikka varsinainen tittelitavoite on saavutettu, ei Bonalla ole aikomustakaan jäädä sohvaperunaksi. Me olemmekin edelleen treenanneet niitä osa-alueita, jotka ovat olleet meille heikoimpia. Ja ehkä ennen kaikkea – me olemme pitäneet hauskaa yhdessä. Opettelemme tällä hetkellä hyvällä mallilla uusia EVL-liikkeitä, juostaan kovaa ja ollaan vähän villejä.

Suvin ja Bonan elämään tuli hiljattain myös lisävauhtia antamaan bordercolliepentu Bambi. Bona onkin erinomainen opettaja pienelle koiranpennulle.

Bonabambi

Tulevaisuuden tavoitteemme onkin päästä tekemään uudet EVL ykköset uusilla säännöillä – mutta meillä ei ole mikään kiire, koska maailma on tässä ja nyt ja pääasia on nauttia jokaisesta treenistä täysillä – yhdessä.

human hair wigs clip in hair extensions human hair weave