Rune-herran viettäessä jo eläkepäiviä, on hyvä kurkistaakin mitä tapahtui Runen nuoruusvuosina…. Palataanpa siis ajassa vuosia, vuosia taaksepäin, kun Runelle annettiin tärkeä tehtävä…
****
tiedäthän, sellaisessa pienessä majassa?
Takana monta päivää yhtä hulinaa,
lahjojen pakkausta ja mukavaa pulinaa.
Joulupukki lähti matkaan taas kerran,…
tontutkin lepäsivät hetken verran.
Yhtäkkiä yksi tonttu kalpeaksi valahti,
kahvikuppikin siinä lattiaan kalahti.Pukki unohti taikakäärön tänne,
tämän muistatte kyllä koko elämänne!
ja Runeltakin apua joku jo huusi.
Sitä hulinaa Rune ihmetteli,
taitaa se käärö olla melkoinen peli!
Yht´äkkiä yhdellä tontulla välähti,
ja niinpä Rune matkaan lähti
sitä ei pysäyttäisi valli tai muuri.
Hankien halki se rohkeasti meni,
pyryssä ja tuiskussa Rune vain eteni.
Rune päätti:” Kotona glögiä litkin!”
Välillä täytyy huilata vaan,
siitä uutta potkua saan”
matkaa on vielä ainakin peninkulma.”
vainunkin sain mukana tuulen!”
ihmetellen kaikkea lunta päällä maan.
”Nythän jo pukin tuolla näen,
päällä korkean ja lumisen mäen.”
mitä muuta vielä tehdä voin?”
käärössä on tärkein asia ain.…
Sen sisällä on ystävyys ja rakkaus,
käärö on siis melkoinen pakkaus!
Siinä on lepoa ja hyvää mieltä,
iloa ja naurua löydät sä sieltä.Pysähtyy aika – siinä on se taika.”
Kuvat: Sari Kärki