Pondera

Author: admin

Ennakoi tilanteet – vältä tappelut

By / Blogi / Kommentit pois päältä artikkelissa Ennakoi tilanteet – vältä tappelut

Suurin osa koirista on sosiaalisia ja ne nauttivat toistensa seurasta. Usein toinen koira hankitaankin ensimmäisen koiran kaveriksi. Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitellusti; parhaiden kavereiden leikkimisen sijaan kotona voikin vallita kireä tunnelma. Onko kotirauhan palauttamiseksi mitään muuta tehtävissä kuin toisesta koirasta luopuminen?

ENNAKOI TILANTEET – VÄLTÄ TAPPELUT

Miksi koirat tappelevat?

Kahden tai useamman koiran laumassa yhteenottoja pystytään harvoin täysin välttämään. Useimmiten tappelun syynä on saman hyödyn tavoittelu kuten esimerkiksi ruoan tai petipaikan. Joskus taas leikki voi mennä liian rajuksi ja johtaa tappeluun. Näissä tilanteissa tappelu on nopeasti ohitse ja koirat hierovat sopua keskenään. Jos tappelua seuraa pian uusi tappelu, koirat kyräilevät toisiaan ja provosoituvat yhä herkemmin, on selvä, ettei koirien välit tappelemalla parane vaan ihmisen velvollisuus on puuttua asiaan. Jotta yhteenottoja voidaan välttää, on kuitenkin ensin nähtävä tappeluun johtavat syyt.

Monesti koirien ”luvallista” välienselvittelyä perustellaan sillä, että ”koirien on itse selvitettävä välinsä, niinhän ne tekisivät villinä luonnossakin”. Tässä ajatuksessa on kuitenkin yksi iso ongelma. Villinä elävillä yksilöillä olisi aina mahdollisuus väistää, mennä pois tai jopa vaihtaa elinnympäristöä. Tämä taas ei ole kotikoiralle mahdollista – niillä ei ole samalta reviiriltä ulospääsyä.

Koirien välinen arvojärjestys

Parhaimmassa tapauksessa lauman jäsenten roolit ja tehtävät ovat selvästi havaittavissa. Luonnollisimmin koirien välinen arvojärjestys muodostuu siten, että niillä on kunnolliset ikäerot (yli kaksi vuotta) ja lauman sukupuolijakauma on järkevä. Joissakin roduissa esim. kahden uroksen yhteiselämä voi olla mahdotonta, kun taas on rotuja joissa uroksista ja nartuista koostuva isokin sekalauma voi elää yhdessä ongelmitta. Usein ihmiset tahtovat hankkia perheeseen toisen koiran ennen kuin ensimmäistäkään on kasvatettu aikuiseksi. Koira tarvitsee aikaa ja elämänkokemusta ollakseen nuoremmilleen niiden suuresti ihailema esikuva. Vuoden ikäinen koira elää vielä omaa nuoruuttaan. Tämän ikäiseltä koiralta ei voi odottaa itsevarmaa, luotettavaa ja tarpeellisen auktoriteetin omaavaa käyttäytymistä.

11146123_1037010292994293_1895312394_n

Usein kuulee myös puhuttavan lauman johtajana pidetyn yksilön aseman vahvistamisesta mm. antamalla sille ensimmäisenä ruokaa. Tällä ajattelulla koirien laumakäyttäytymistä yksinkertaistetaan. Jos koiralla ei ole luontaista auktoriteettia, ei ihminen pysty sitä sille omilla toimillaan antamaan. Luomalla säännöt ja rajat yhteiseen elämään ihminen vahvistaa omaa asemaansa. Tämä on kuitenkin kaiken a ja o. Jos ihmisellä on riittävä auktoriteetti koiriin, voi tappelupukareiden sopuisa eläminen olla mahdollista.

Parhaimmista kavereista tappelupukareiksi

Welsh corgi cardigan Jo-Jo muutti luokseni noin 9 kk:n ikäisenä keväällä 2000. Tuolloin minulla oli jo 10-, 9- ja 4-vuotiaat corginartut Sabi, Tessa ja Iiris. Jo-Jo sulautui uuteen laumaansa vaivattomasti ja oli Iiriksen kanssa hyvät kaverit. Kaikki kuitenkin muuttui syksyllä 2001, kun kaksi vanhinta koiraani kuolivat muutaman viikon välein. Jo-Jo oli aina ollut hyvin dominoiva koira, jolla oli todella voimakas vartiointitaipumus. Tessa oli Jo-Jolle kiistaton auktoriteetti ja sen poistuessa Jo-Jo vahvistui huomattavasti. Näin jälkeenpäin ajatellen ensimmäiset merkit tulevasta näkyivät kyllä jo aiemmin.

Aluksi Jo-Jon ja Iiriksen tappelut olivat nopeita räsähdyksiä, jotka loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Tuolloin ajattelin, että kyseessä on itsestään ohimenevä vaihe ja että koirat selvittävät keskenään välejään. Suurin virheeni oli se, että en puuttunut tilanteeseen heti.

Tappeluista alkoi tulla koko ajan kiihkeämpiä ja Jo-Jo etsi tilaisuutta päästä tappelemaan. Se vahti kaikkea: huoneita, tavaroita ja minua koko ajan enemmän ja yhä pienempi signaali riitti hyökkäykseen. Tyypillinen tilanne oli, että koirien ollessa kanssani samassa huoneessa, Jo-Jo aloitti Iiriksen painostuksen ja hyökkäsi esim. minun liikahtamisestani. Saatoin laukaista tappelun pienellä vilkaisulla väärään aikaan. Yritin vähentää kaikkia mahdollisia ärsykkeitä, mutta tappelut eivät suinkaan alkaneet vähentyä – päinvastoin. Jo-Jolle riitti koko ajan pienempi ärsyke tappelun aloittamiseen. Iiris yritti rauhoitella Jo-Joa, mutta Jo-Jo alkoi provosoitua siitäkin. Sitten minulla tuli mitta täyteen ja päätin että elämä ei voi jatkua niin. Ihan ensimmäiseksi aloin miettiä tilanteita ennen tappeluita. Mitä tapahtui juuri ennen yhteenottoa? Entä aiemmin samana päivänä? Edeltävänä päivänä? Tappeluiden taustalta alkoi löytyä yhtymäkohtia.

Tappeluiden taustalla yhtymäkohtia

Yhteenotoista eroon päästäkseen on ensimmäisenä puututtava tappeluihin johtaviin tilanteisiin. Koirat provosoituvat erilaisista asioista. Syyt liittyvät useimmiten elämän perustarpeisiin ja ovat näin ollen myös hyvin loogisia. Ruoka ja juoma ovat tärkeimmät hengissä pysymisen kannalta. Oman reviirin puolustaminen saattaa joillakin koirilla olla jopa pakkomielteen kaltaista toimintaa. Puolustettavaksi alueeksi tai asiaksi riittää oma koirapeti, lelu tai piha. Narttujen juoksuaika voi saada ne käyttäytymään normaalia aggressiivisemmin ja urokset taas voivat reagoida naapuruston narttujen juoksuihin.

Iiriksen ja Jo-Jon tappeluiden taustalla ensimmäinen yhtymäkohta oli niiden yhdessä vapaana ulkoilu. Juostessaan ne pitivät toisilleen kauheaa meteliä. Vaikka varsinaisesti tämän leikin yhteydessä ei tappeluita tullutkaan, se kiihdytti koiria niin paljon, että tappelu seurasi yleensä viimeistään seuraavana päivänä. Ruokailu aiheutti myös ongelmia, joskaan ei ihan perinteisessä muodossa. Normaalistihan tappelu alkaisi siitä, että toinen koira menee liian lähelle toisen ruokakuppia. Iiriksellä taas oli pinttynyt tapa, että se etsii toiveikkaana ruokailun jälkeen muruja lattialta. Jo-Jo alkoi viivytellä keittiöstä pois lähtöä, ja kun Iiris meni liian lähelle sen jo tyhjää kuppia, sai se syyn tappelulle. Jo-Jo hyvin voimakkaan vahtimistaipumuksensa johdosta alkoi huomaamattani vahtia myös makuuhuonetta siellä ollessani.

Ennakoi tilanteet – vältä tappelut

Ajattelen, että tappelu on aina ihmisen epäonnistumista. Jokainen tappelu provosoi koiria ja seuraava tappelu tulee helpommin ja pienemmillä ärsykkeillä. Jotta rauhallinen yhteiselo koirien välillä olisi mahdollista, täytyy ensin tehdä kaikki mahdollinen tappeluiden välttämiseksi. Tappelun uusiutuminen on aina kaikkein todennäköisintä muutaman päivän sisällä ja sen vuoksi juuri ne seuraavat päivät pitäisi olla erityisen tarkkana.

Ruokailu kiihdyttää monia koiria, joten ruokakuppien välit kannattaa pitää suurina tai ruokkia koirat eri huoneissa. Tätä samaa kannattaa noudattaa antaessa esim. puruluita. Jos koirat vahtivat esimerkiksi makuuhuonetta tai sänkyä, kannattaa koirilta sulkea kokonaan mahdollisuus nukkua makuuhuoneessa. Moni koira saattaa myös kiihtyä esimerkiksi ovikellon soimisesta ja vieraiden saapumisesta kotiin. Tällöin kannattaa laittaa koirat hyvissä ajoin eri tiloihin ja antaa niiden tervehtiä vieraita vuorotellen. Yksi tärkeä asia on myös riittävä liikunta. Jos koira ei saa mahdollisuutta purkaa kunnolla energiaa liikkumalla, voi se purkautua aggressiivisella käyttäytymisellä. Tarpeeksi liikuntaa ja virikkeitä saanut koira on rauhallisempi.

Jo-Jon ja Iiriksen kanssa piti tehdä aika paljon muutoksia arkirutiineihin. Ne kiihtyivät juostessaan yhdessä vapaana, joten ne saivat juosta vapaana vain vuorotellen. Koirien ruokaillessa olin aina itse keittiössä ja kun Jo-Jo oli syönyt, sen piti poistua keittiöstä. Annoin niiden syödä puruluita ainoastaan eri huoneissa tai toisen ollessa häkissä. Jos koirat olivat olleet erossa toisistaan päivän tai pidempään, vein ne aina ensin yhdessä kävelylle ja vasta sen jälkeen annoin niiden olla samoissa tiloissa kotona. Jo-Jo kiihtyi myös treenitilanteista ja aina harjoitusten jälkeen olin sen kanssa erityisen tarkkana. Jo-Jon juoksujen tiesi aina alkavan muutaman viikon päästä, kun siitä tuli normaalia ärhäkämpi. Jo-Jo steriloitiin ja tämä kausittainen kireys poistui ja Jo-Jo rauhoittui muutenkin. Seurasin Jo-Jon käyttäytymistä aika tarkkaan ja opin näkemään siinä tietyt merkit, jotka saattoivat ennakoida tappelua. Se saattoi esimerkiksi jäädä vain jännittyneenä seisomaan Iiriksen viereen ja tuijottaa yhteen kohtaan eteensä. Iiris tuli tästä levottomaksi. Näissä tilanteissa komensin Jo-Jon olemaan paikalla tai laitoin sen ”jäähylle” häkkiin. Jo-Jo saattoi myös huomaamattani vahtia esim. huoneiden oviaukoissa eikä Iiris uskaltanut lähteä ohittamaan. Iiris alkoi vinkua tai haukahdella saadakseen huomioni ja vasta sitten se uskalsi ohittaa Jo-Jon. Opetin Jo-Jolle myös käskyn ”käännä pää”, jolloin sen täytyi kääntää katse pois toisesta koirasta.

Tappelun jälkeen

Kaikkia tilanteita ei pysty aina ennakoimaan ja tappeluita pääsee syntymään. Tappelevien koirien erottamiseen lienee jokaisella omat keinonsa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koira puree tapellessaan siihen mitä sen eteen tulee, eli omia käsiä tai jalkoja ei kannata väliin laittaa.

Jo-Jon ja Iiriksen tapellessa riitti, että sain Jo-Jon kahakasta pois, koska Iiris ei tullut enää Jo-Jon kimppuun. Jo-Jolla oli myös näissä tilanteissa riittävä kontrolli, jolloin se ei koskaan edes yrittänyt purra minua. Kannatta kuitenkin miettiä tarkkaan, miten koiran ottaa pois. Tappelun päätyttyä vaadin koirat makaamaan paikoillaan ja pienestäkin murinasta tai mulkoilusta huomautin niitä. Annoin luvan nousta vasta kun ne olivat täysin rauhoittuneita ja rentoja. Tässä tilanteessa on tietysti ollut paljon hyötyä siitä, että koirat ovat peruskoulutettuja ja kiihtyneenäkään ne pystyvät tottelemaan.

Koirasta luopuminen?

Vaikka ihminen tekisi kaikkensa, on koiria, joita voi olla mahdotonta saada elämään sopuisasti yhdessä. Pahimmillaanhan tappelut ovat kirjaimellisesti henkiinjäämistaisteluja. Jatkuvat yhteenotot ja niiden ennakoimattomuus ovat todella stressaavia koirien lisäksi myös ihmisille. Toisen koiran kodinvaihto voi olla järkevin vaihtoehto ja minusta pitäisikin ajatella, että jokaisella koiralla on oikeus turvalliseen elämään.

Kolmas koira

Jo-Jon ja Iiriksen välillä oli rauhaa kestänyt reilut puoli vuotta, kun sain tietää mielenkiintoisesta pentueesta. Ajatus kolmannen koiran hankkimisesta tämän ongelmakaksikon lisäksi saattoi kuulostaa silkalta hulluudelta. Itse tietysti eniten pelkäsin sitä, että rauha häviäisi ja vuoden kuluttua minulla olisi ollut kolme tappelevaa koiraa.

Tion kasvattaja tiesi Jo-Jon ja Iiriksen tappelujaksosta ja sovimmekin, että jos koirien välit palaisivat kireäksi, Tio palaisi kasvattajalleen. Sen lisäksi että tilanne olisi aikuisille koirille  stressaava, olisi se ollut sitä myös pennulle, joka tarvitse ennen kaikkea turvallisen kasvuympäristön, jossa vanhemmat koirat käyttäytyvät loogisesti.

Iiris ja Jo-Jo tutustuivat parin ensimmäisen päivän aikana uuteen tulokkaaseen vuorotellen. Vasta kun kumpikaan ei kiinnittänyt Tioon mitään huomiota, annoin kaikkien kolmen koiran olla yhdessä. Kolmikon yhteiselämä lähtikin ongelmitta käyntiin. Tion kohdalla oli sikäli onnea matkassa, että se oli rauhallinen, sosiaalinen ja erinomaisen ”pelisilmän” omaava koira ja parempaa koiraa ei Iiriksen ja Jo-Jon seuraan olisi voinut toivoa. Jo-Jolla oli täysin erilainen suhtautuminen Tioon kuin mihinkään muuhun koiraan. Tio sai varastaa Jo-Jolta puruluun tai vahtia kovaan ääneen muristen lelujaan Jo-Jon millään tavalla provosoitumatta. Toisaalta joskus harvoin, kun Jo-Jo varoitti Tioa vain hiukan murisemalla, osasi Tio silloin heti väistää. Tiosta kasvoi monella tapaa harvinaislaatuinen koira sosiaalisilta taidoiltaan. Iiriksen ja Jo-Jon välejä taas voisi kuvata viileän asiallisiksi.

pirjo_0142

Iiriksen ja Jo-Jon välillä oli jännitteitä aika harvoin ja silloinkin kun niitä oli, sain Jo-Jon kutsumalla tilanteesta pois. Yhä edelleen Iiris vältti Jo-Jon ohittamista ahtaissa paikoissa ja haki huomioni haukahtamalla. Tämä Iiriksen minulle osoittama luottamus oli hienoa kokea. Ne eivät leikkineet keskenänsä useaan vuoteen, kunnes Tio oli mammalomalla poissa kotoa reilut kaksi kuukautta. Silloin sain ihmeissäni katsoa, kuinka ne leikkivät vetoleikkejä. Niiden leikkimistä seuratessa kiinnitin kyllä huomiota siihen, että leikissä oli aina mukana jokin köysilelu tai pallo. Mietinkin, oliko näillä leluilla tarkoitus osoittaa toiselle todella selvästi, että kyse on vain leikistä?

Jo-Jo muutti mummolaan

Iiriksen ja Jo-Jon tappelut vähenivät ja yhteenottoja tuli noin kerran vuodessa. Tämä edellytti kuitenkin jatkuvat järjestelyt arjessa. Lauma kasvoi vielä yhdellä uroksella Runella ja sekään ei aiheuttanut ongelmia. Iiriksen sairastuessa sen ollessa noin 13-vuotias, luulimme sen kohdalla jo loppulaskennan alkaneen. Jo-Jo muutti mummolaan, jotta Iiris saisi rauhalliset loppuajat. Kävi kuitenkin niin, että Jo-Jon elämä päättyi aiemmin syöpään ja Iiris eli vielä pitkälti yli 16-vuotiaaksi. Koirat toki tapasivat niiden asuessa eri osoitteissa, mutta olivat yhdessä ainoastaan, kun olin niiden kanssa keskenäni. Aina kun joku vieras ihminen tai jopa äitini oli läsnä, koirat pidettiin erillään.

JJ ja letku

Tätä päivää

osuma

Tällä hetkellä minulla on jälleen neljän koiran lauma. Vanhin koirani Tio on 13-vuotias, Rune 9v, Pop 5v ja Hip 1v. Kaikkien koirien välillä ikäero on neljä vuotta. Näin tasaiset ikäerot ovat sattumaa, mutta erittäin toimivat. Nykyisen laumani jäsenistä kukaan ei ole tapellut kertaakaan elämässään. Lauma on tasapainoinen ja ne ilahtuvat suuresti, kun joku tulee esim. reissusta kotiin. Tämä on edelleen ihanaa,  kun muistissa on  järjestelyt Iiriksen ja Jo-Jon kanssa. Nykyisten koirienikin kanssa olen todella tarkka esim. vahtimisesta. Sekä Pop että Hip ovat muutaman kerran kokeilleet vahtimistani, mutta napakka puuttumiseni asiaan on riittänyt kertomaan, ettei se ole sallittua.  Jos laumassa vallitseva tasapaino järkkyisi, etsisin koiralle uuden kodin. Enää en olisi valmis elämään niin kontrolloitua arkea kuin Iiriksen ja Jo-Jon kanssa.

Iiriksen ja Jo-Jon välit opettivat minulle kuitenkin todella paljon. Eniten ne opettivat lukemaan koiran eleitä ja ilmeitä. Näkemään hyvinkin pienet merkit koiran aikomuksista. Muutaman kerran olen varmaankin välttynyt myös itse puremilta omien tappelupukareiden koirankielikoulun ansiosta. Nämä koirat opettivat myös paljon koirien käyttämistä rauhoittavista signaaleista.

Kuvat: Sari Kärki & Marjo Pitkänen

Vuoden koira -kilpailut 2015

By / Tulokset / Kommentit pois päältä artikkelissa Vuoden koira -kilpailut 2015

Ponderan kurssilaisille tuli 2015 aikana menestystä omien rotujärjestöjen tai -yhdistysten Vuoden koira -kilpailuissa.

VUODEN 2015 TOKO-BOUVIER

onni2

ONNI TK2 Drovin Demi om. & ohj. Heini Hartikainen

VUODEN 2015 TOKO-TSEKKI

Armas

ARMAS FI MVA BH TK1 Black Body Armani Boss om. &ohj. Heidi Lappalainen

VUODEN 2015 TOKO-BORDERI

942524_10204724184859287_6537344020039309246_n

CHILI Fi Tva & Fi Ava Foxilux Pikku-Pippuri om. & ohj. Pirjo Korhonen

VUODEN 2015 TOKO-SCHIPPERKE

936612_10154641430957908_808726956320932769_n

LEEKO FI&SE MVA HeW-13 Intopiukan XL Xperience om & ohj. Lotta Helevä

Juha Kares, kennel Chic Choix luennoimaan ja kouluttamaan Pondera Hallille

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Juha Kares, kennel Chic Choix luennoimaan ja kouluttamaan Pondera Hallille

Juha Kares on maailmanlaajuisesti tunnettu kasvattaja etenkin lhasa apsojen ja löwchenien kasvatuksesta. Kares on myös ulkomuototuomari yli 100:lle rodulle. Hän on kirjoittanut myös useita kirjoja ja on aktiivinen bloggaaja. Luennoijana hän tarjoaa paljon painavaa faktatietoa vankalla kokemuksella – mielenkiintoisessa ja hauskassakin muodossa. Luennoijana häntä ei voi ainakaan tylsäksi kutsua!

Muutamia paikkoja on vielä vapaana,  ole nopea ja ilmoittaudu mukaan!

Päivän sisältö:
10.00 – 13.30. LUENNOT: Koiran rakenne, purenta ja liikkeet. Sekä koiran anatomia käytännössä ja liikkeiden arviointi.

14.00-17.00 HANDLERKURSSI – sisältää myös lyhyen luento-osuuden.

Osallistumismaksut:

Aamun luennot: 25e
Koirapaikka handlerkurssille + aamun luennot: 80e.
Koirapaikka handlerkurssille (ei aamun luentoja): 60e

Huom! Paikkoja rajoitettu määrä. Laita sähköpostia pirjo.heikkinen@pondera.fi aiheeksi KARES ja viestiin mihin ilmoittaudut sekä YHTEYSTIEDOT(nimi, puh.nro, email, osoite). Ilmoittautuminen on sitova.

Bona

By / Kuukauden koira / Kommentit pois päältä artikkelissa Bona

TK4 Bona x-rotu s. 26.10.2012
om. Suvi Solitanner

Helmikuussa Kuukauden koirana esittelyvuorossa on Bona, Bonassa yhdistyy saksanpaimenkoiran, newfoundlandinkoiran ja alaskanmalamuutin ominaisuudet. Bona aloitti pienenä suloisena pennunpallerona Ponderan pentukurssilla ja noin kahden vuoden kuluttua se saavutti viimeisen ykköstuloksensa tottelevaisuusvalion arvoon.

Suloinen pallero Bona

– Kaikki alkoi siitä, kun 2012 joulun alla aviomieheni näki ilmoituksen internetissä jostain uutta kotia etsivästä kodinvaihtajakoirasta. Hän ehdotti, että ottaisimme toisen koiran, koska silloinen lapinkoiramme Caro täytti jo 13 vuotta. Caro oli ensimmäinen oma koirani, joka osasi kerjätä rapsutuksia, antaa tassua ja sanoa ”wuf”. En siis ole ollut ennestään erityisen aktiivinen koiria kouluttamaan, oikeastaan voisin sanoa, että olin kissaihminen, Suvi kertoo.

Ihan vain mielenkiinnosta jäin kuitenkin katselemaan netti-ilmoituksia koirista ja niin mieheni, kuin siskoni kanssa pohdittiin puhelimessa monta tuntia, millainen koira meille voisi mahdollisesti
Parin päivän päästä Suvi istui aamuyöllä junassa kohti Turkua – ja siitä Suvin ja Bonan yhteinen matka alkoi.

Koiraharrastus alkoi pentukurssilta

– Tiesin, että kaiken kaikkiaan Bonan hankkiminen oli melko harkitsematon heräteostos – minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, millaisen pennun olin kotiini kantanut. Ja tästä syystä tiesin myös, että valintani seurauksena minun on pakko kouluttaa tämä pentu ja aloinkin heti Bonan tultua ammentaa tietoa kirjoista ja netistä. Olin nähnyt aikaisemmin, miten siskoni koirat osasivat olla niin hienosti paikallaan käskystä ja tavoitteenani oli saada samanlainen, kuuliainen koira. Sellainen, joka ei vetäisi minua nurin lenkillä, eikä räksyttäisi vastaantulijoille tai karkaisi naapurin pihaan, summaa Suvi alkuperäisiä tavoitteita.

– Tämän suuren tavoitteen tiimoilta googlettelin Kuopion lähistöllä olevia alkavia pentukursseja ja aivan sattumalta löysin Pondera -koirakoulun, jossa parahiksi oli alkamassa pentukurssi. Ja siitä se sitten alkoi.

Aluksi Suvilla oli tarkoitus käydä vain pentukurssi. – Alun pitäen olin ajatellut, että käymme pentukurssin ja se on siinä. Vaan siinä kävikin sitten niin, että Bona oppi – ja miten nopeasti se oppikin! Ja kun jotain oli aloitettu, nälkä kasvoi syödessä. Minua oli aina kiehtonut koirien tottelevaisuuskoulutus, vaikka se olikin itselleni silloin aivan vieras juttu. Mielestäni se oli kuitenkin vain niin siistiä! Ja Pirjon tarjotessa pentukurssin jatkoksi TOKO A -kurssia, se oli hyvin luonnollinen valinta. Ja nälkä kasvoi ja me jatkoimme – Toko B, C, D ja lopulta E. Ja siitä se matka vaan jatkui ja jatkui. Hurahtamiseksi minä olen sitä kutsunut.

Toko vei kertakaikkiaan mennessään. Bona osallistui ensimmäisen kerran Ponderan möllikisoihin vain 6kk iässä ja oikeat kisatkin se starttasi jo heti kymmenkuisena. Ensimmäisen ykkösensä alokasluokassa se sai 10,5kk iässä ja TK1 vuoden ja viikon ikäisenä. TK2 tunnuksen Bona sai vajaa 1,5-vuotiaana. Lopulta Bona tokoili kolmen EVL1:n putkella TK4 ”valiotittelin” 2,5 vuoden iässä.

Bonapentu

Tärkeintä on hyvä yhteistyö

Koirien kasvaessa ja edistyessä samoin käy myös ohjaajille. – Tässä treenivuosien varrella olen oppinut itsekin paljon. Jälkikäten ajateltuna minulla on peiliin katsomisen paikka siinä, kuinka nopeasti olen vienyt Bonaa eteenpäin ja vaatinut siltä kohtuullisen vaikeita juttuja jo varsin varhaisessa vaiheessa. Taisin jollain tapaa kokea herätyksen, kun Bona oli vajaan kahden – se teki kanssani hyvin töitä, mutta välillä oli poissaoleva ja vire laahasi. Olin vaatinut liikaa ja liian nopeasti. Ymmärrettyäni seurauksien syyt ja lähtökohdat, aloin näkemään yhteistyömme laadun merkityksen uudella tavalla. Se oli itselle sellainen käännekohta, jonka johdosta osasin ehkä korjata virheitäni ja viedä koiraani eteenpäin uskoakseni hivenen parempana kouluttajana. Edelleen tänä päivänä kuitenkin se on suurin haasteeni –  että osaisin tehdä koiralleni treenit hauskoiksi ja motivoiviksi. Tasapainon löytäminen tokossa, se ei ole ollenkaan helppoa, mutta ehkä se on juuri se, mikä tekee tästä lajista niin mielenkiintoist, Suvi pohtii

Voi vain todeta, että Bona on ollut ensikertalaiselle tokoharrastajalle maailman paras koira. Bona on luonteeltaan todella kiltti, rauhallinen ja luotettava. Se ei varasta ruokaa, vaikka se olisi sille kokonsa puolesta helppoa, se ei tee tuhoja ja on aina luotettava. Se on kaiken kaikkiaan todella helppo koira, joka rakastaa rutiineja. Bona on myös vahvasti laumakoira ja sille on tärkeää osallistua kaikkeen yhteiseen tekemiseen ja pitää huoli laumastaan.

Bonaalo1

Bona on postimiehen ystävä

– Bona ei ole mikään varsinainen temppukoira, mutta eräs hieno taito sillä on: Bona osaa nimittäin hakea postin suoraan postiautosta – tuttu postikuski pysähtyy aina Bonan nähdessään talomme kohdalla ja Bona sinkoaa postin suoraan kuskin kädestä keittiöön saakka. Taannoin postiauton ratissa oli kaksi henkilöä – ilmeisesti vanha opetti uudelle reittiä. Kun Bona sitten juoksi riemuissaan uuden postikuskin ikkunaan niin tämä taisi vähän säikähtää – ja vanha kuski nauraa räkätti vieressä.

Tokon ohella Bona on myös opetellut Nose Work alkeet ja osoittanut pettämättömät nenänkäyttötaitonsa eukalyptyksen etsinnässä. Myös jälkimetsässä Bona on oiva nuuskija, se on sellainen paikka jossa määränpää on Bonalle matkaa tärkeämpi – vauhtia riittää!

Harkitseva ja luotettava Bona

Bona TK4

Bonan kanssa parasta on ollut se yhteistyö. Kun olen itse tiennyt, mitä olen tekemässä, koira toimii ja voin luottaa siihen. Bona on ollut siitä erityisen helppo, että se suurin piirtein aina toteuttaa pyyntöni – kun vain ymmärtää, mitä tarkoitan. Se haluaa tehdä parhaansa ja ennen kaikkea – oikein. Bona ennemmin miettii, mikä oikein ennen kuin toteuttaa käskyn, sen sijaan että syöksyisi päätä pahkaa tekemään jotain. Bonan harkitseva luonne takaa monesti kohtuullisen varman koesuorituksen, mutta kolikon kääntöpuolena siltä on turha odottaa näyttäviä revittelyjä kehissä.

Tällä hetkellä Bona on ollut kisatauolla keväästä saakka ja vaikka varsinainen tittelitavoite on saavutettu, ei Bonalla ole aikomustakaan jäädä sohvaperunaksi. Me olemmekin edelleen treenanneet niitä osa-alueita, jotka ovat olleet meille heikoimpia. Ja ehkä ennen kaikkea – me olemme pitäneet hauskaa yhdessä. Opettelemme tällä hetkellä hyvällä mallilla uusia EVL-liikkeitä, juostaan kovaa ja ollaan vähän villejä.

Suvin ja Bonan elämään tuli hiljattain myös lisävauhtia antamaan bordercolliepentu Bambi. Bona onkin erinomainen opettaja pienelle koiranpennulle.

Bonabambi

Tulevaisuuden tavoitteemme onkin päästä tekemään uudet EVL ykköset uusilla säännöillä – mutta meillä ei ole mikään kiire, koska maailma on tässä ja nyt ja pääasia on nauttia jokaisesta treenistä täysillä – yhdessä.

Pelotonta Uutta Vuotta!

Uusi Vuosi lähestyy. Ihmisten iloinen juhliminen on monelle koiralle vuoden stressaavin vuorokausi. Tässä  muutamia asioita, mitä kannattaa ottaa huomioon ensimmäistä uutta vuottaan viettävän koiranpennun kanssa.

  1. Älä jätä koiraa yksin kotiin!
  2. Koiran ulkoilutus kannattaa ajoittaa ennen klo 18.00 ja sitten vaikka reippailla ulos 04.00 jälkeen, yleensä silloin meno on jo rauhoittunut. Koiralle voi jättää esim. antamatta iltaruoan, jolloin ulos ei ole samanlaista tarvetta.
  3. Uutta Vuotta edeltävinä päivinä kannattaa pitää koira kytkettynä ja riittävän tiukassa kaulapannassa, ettei se säikähdettyäänkään pääse vapaaksi.
  4. Jos perheessä on vanhempia koiria, jotka eivät reagoi raketteihin, kannattaa pentu pitää niiden kanssa samoissa tiloissa. Jos vanhemmat koirat taas reagoivat hermostuneesti tai pelokkaasti, kannattaa pentu pitää niistä erillään koko Uuden Vuoden ajan (estetään mallioppiminen).
  5. Kotona kannattaa pitää ikkunat suljettuina, verhot ikkunoissa ja esim. soittaa musiikkia tai pitää tv auki.
  6. Jos pentu reagoi ääniin hermostuneesti, siihen ei tulisi reagoida mitenkään, vaan olla kuin normaalistikin kotona. Missään tapauksessa pentua ei kannata alkaa ”hyssyttelemään” tai kehumaan tai ottaa sitä esim. syliin. Pennun käyttäytymistä ei tulisi myöskään ”vahtia” vaan olla kotona kuten aina muulloinkin. Useimmat koirat tahtovat mennä esim. sängyn alle ja se mahdollisuus niille kannattaa suoda.
  7. Pentua ei missään tapauksessa tule ottaa mukaan raketteja poksauttelemaan.
  8. D.A.P. voi lievittää stressiä

Tervetuloa Uusi Vuosi 2016!

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Tervetuloa Uusi Vuosi 2016!

Uusi vuosi alkaa iloisissa merkeissä, kun Pondera muuttaa isompiin tiloihin Kaivotie 23:een. Remontti on hyvässä vauhdissa ja maltan tuskin odottaa kun päästään treenaamaan loistaviin olosuhteisiin! Tammikuussa alkaville kursseille on vielä vapaana muutamia kurssipaikkoja, vapaat paikat löytyvät kurssit-kohdasta.  Hallin hinnasto ja muut tiedot lisätään sivuille vuoden alussa. Hallia on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Vapaita aikoja löytyy myös arki-iltaisin., Tervetuloa treenaamaan!

AATU – täyttä kultaa!

By / Kuukauden koira / Kommentit pois päältä artikkelissa AATU – täyttä kultaa!

RTK3 Cardiem Every Way
Kultainennoutaja synt. 18.1.2009 om. Hanna Miettinen

Tammikuussa esittelyvuoron saa kultainennoutaja Aatu, joka on kerrassaan hurmaava herrasmies. Kaikki Aatun nähneet tietävät, että se tuo treeneihin mukanaan  suuren  annoksen positiivista energiaa. Se tunne tarttuu kyllä kaikkiin muihinkin. Aatu on innokas tekijä, jonka häntä heiluttaa välillä koko koiraa. Aatua katsoessa näkee, että se on omasta mielestäänkin äärettömän taitava! Aatu ei  kuitenkaan ota harjoittellua turhan tosissaan vaan  välillä se heittää ihan omat pyörähdykset ja  loikat.  pääasia on loistomeininki!

Pitkä haave omasta koirasta toteutui

– Suuri haaveeni aina oli saada oma koira. Lapsena sitä en monista pyynnöistä huolimatta saanut. Vuoden 2009 alussa koin, että nyt on se hetki enkä enää odottele. Rotu oli itsestään selvä, yksi on ylitse muiden. Tuumasta toimeen ja pian matkustimme Varkauden taakse Kangaslammille reilun  neljän viikon ikäisiä  pentuja katsomaan. Kolme pennuista tuli reippaasti tutustumaan ja yksi vihreä rusettinen reppana nukkui koko ajan. Kolme viikkoa myöhemmin tuo samainen reppana matkusti mukanamme uuteen kotiinsa Kuopioon. Ja siitä lähtien minun elämälläni on ollut merkitys, Aatun omistaja Hanna kertoo Aatun elämän alkuvaiheista.

Kotioloissa Aatu on mukava seurakoira. – Kotona Aatu on yleensä rauhallinen. Hän nukkuu tai tarkkailee mitä minä teen. Juuri silloin,  kun en millään ehtisi, Aatu tulee lelu suussa vaatimaan huomiota itselleen ja yleensä sen verran äänekkäästi, että se ei jää kenellekään epäselväksi. Leluilla leikkiminen ei hirveästi kiinnosta ellei siihen liity ruoka.

Rally-tokosta tuli Aatun laji

– Ponderan kurssille lähdimme aikoinaan silloisen työkaverin innostamana. Itse olin täysin kokematon koiran kouluttamisessa, joten kaikki opit ovat tulleet tarpeeseen. Koskaan en ollut harrastanut oikein mitään, joten on ollut mahtavaa löytää jotain mikä oikeasti kiinnostaa  ja olemme Aatun kanssa nauttineet joka hetkestä vaikka aina ei ole ollut helppoa, Hanna kertoo.  Aatu olikin Ponderan aivan alkuaikojen kurssilaisia ja he aloittivat tokon alkeiskurssilla.

Rally-toko sai heti kiinnostuksen heräämään. – Olin lukenut netistä, että on olemassa laji nimeltä rally-toko ja intoa puhkuen odotin milloin pääsemme lajiin tutustumaan. Pian Pondera järjesti kurssin ja niinpä me löydettiin laji, joka on niin meidän juttu! Kolme kuukautta myöhemmin osallistuimme ensimmäiseen kisaamme ja siitä lähtien on kokeiltu mihin meidän rahkeet riittää ja hauskaa on ollut, ainakin Aatulla ja yleisöllä! ,Hanna kertoo Aatun harrastuksesta.

Rally-tokon lisäksi Aatu harrastaa kesäisin vesipelastusta.  -Vepe taitaa olla Aatusta jopa rallya hauskempaa. Siinä Aatu treenaa avoimen luokan liikkeitä. Molempia lajeja yhdistää ainakin se, että Aatu on treeneissä sitä mieltä, että hänen vuoronsa pitäisi olla  koko ajan.

Harrastuksessa parasta on koiran ilo ja onnellisuus

– Aatun kanssa harrastamisessa parasta on se miten iloiseksi ja onnelliseksi se tekee Aatun.  Ja se innokkuus minkä hän tartuttaa minuun,  olinpa kuinka väsynyt tahansa, Hanna kertoo.

Aatun innokkuuden ovat treenikavereiden lisäksi myös monet rally-tokotuomarit. Rally-tokossahan tuomarit jakavat erikoispalkinnon, useimmiten esim. vaikuttavan yhteistyön ja iloisen tekemisen perusteella. Hannalle ja Aatulle näitä palkintoja on kertynyt aika monta! Hanna on myös koiriensa Aatun ja Helmin kanssa palkittu myös Ponderan vuoden harrastajana.

Suurin haave on pitkä ja hyvä yhteinen elämä

– Harrastusten suhteen monet haaveet ja tavoitteet on  saavutettu, jonka jälkeen uusia on syntynyt ja tämän hetkinen tavoitteemme on saada rallyn mestariluokasta kolmas hyväksytty tulos, ts. RTK4. VEPEssä tavoitteena on  saada ykköstulos avoimesta luokasta. Lisäksi houkuttelee ajatus kolmannesta lajista. Aika näyttää löydämmekö itsemme joku päivä koiratanssikurssilta! Ylitse kaikkien muiden haaveiden on tietenkin saada elää pitkä yhteinen, onnellinen ja touhun täyteinen taival Aatun kanssa.  Kiitos Pirjo ja treenikaverit!

 

Aatu1

Aatun ja Hannan iloista yhteistyötä Ponderan koiratapahtumassa syksyllä 2013.

Aatu5

Aatu voitti rally-tokon mestariluokan hienoilla pisteillä syksyllä 2015.

 

Rauhalllista Joulua!

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Rauhalllista Joulua!

Rauhallista Joulua ja Ilon ja Onnen hetkiä vuodelle 2016!

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille kurssilaisille, yhteistyökumppaneille sekä ystäville ja tuttaville! Tähänkin vuoteen mahtui mahtavia hetkiä, paljon menestystä ja toki välillä epäonnistumisiakin.  Sitähän se koiran kanssa harrastaminen on, täyttä elämää!

Joulun aikaan sytytän myös kynttilän koiraystäville, jotka eivät ole täällä enää, mutta kulkevat aina sydämessä. Tänä vuonna muutama suru-uutinen on koskettanut syvältä.

Pondera koirakoululaisten ilmeet kertovat kuitenkin tärkeimmän, iloitaan ja eletään hyvää yhteistä elämää koiraystävien kanssa! Lisää joulukuvia löydät Ponderan Fb-sivuilta.

15JOULUELMO

Jouluelmo, Kata Voutilainen.

15JOULUTIUHTI

Joulutiuhti, Alina Salmi.

15JOULURAIPE

Jouluraipe, Anniina Tikka.

15JOULULADILEEKO

Joululädileeko, Lotta Helevä.

Pondera saa toisen kouluttajan

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Pondera saa toisen kouluttajan

Ponderalla aloittaa tammikuussa toisena kouluttajana Anne Miettinen. Anne onkin isolle joukolle Pondera Teamilaisista kuin myös muille kuopiolaisille koiraharrastajille tuttu. Jos et ole törmännyt Anneen koiraharrastuksissa, niin ehkäpä Pienessä Eläinkaupassa, jonka yrittäjätiimiin hän kuuluu. Annen omina rotuina on ollut keskikokoiset villakoirat ja belgianpaimenkoirat. Anne on ehtinyt pitkän koiraharrastuksensa aikana kouluttaa omia koiriaan ja toimia koulutusohjaajana moni…puolisesti. Annen sydäntä lähinnä olevat lajit ovat palveluskoirapuolen jälki sekä toko.

annenipa

Anne kilpaili villakoira Maxin kanssa tokossa menestyksekkäästi ja Maxi saavutti Fi TVA-titelin lisåksi myös finaalipaikan tokon SM-kisoissa. Villakoiriensa kanssa Anne oli myös aktiivinen näyttelyharrastaja käyden useissa maissa näytteymatkoilla ja koirat saavuttivatkin paljon titteleitä. Belgianpaimenkoira Nipalla Anne kilpaili niin jäljen voittajaluokassa kuin tokon erikoisvoittajaluokassakin. Nipa on saavuttanut myös vetohiihdossa SM-mitaleja ja lisäksi sen kanssa on harrastettu vesipelastusta. Nykyisen kisakoiran belgi-Voiton kanssa päälajit ovat pk-jälki ja toko, mutta ehtiipä Anne harrastamaan sen kanssa myös agilitya.

Anne aloittaa tammikuussa ohjaamalla tokon alkeiskurssin sekä arkitoko-kurssin. Suunnitteilla on myös BH-kurssi.

Tervetuloa Anne mukaan!

Lelut matkaan ja koirakouluun!

By / Ajankohtaista / Kommentit pois päältä artikkelissa Lelut matkaan ja koirakouluun!

Ponderan tammikuussa alkavat kurssit on nyt päivitetty! Laajasta kurssitarjonnasta löytyy jokaiselle jotain. Tammikuussa starttaa niin pentukurssit kuin tokon valmennusryhmätkin. -rally-tokoa tietysti unohtamatta. Ensi vuonna Pondera siirtyykin suurempiin tiloihin Särkiniemeen Kaivotie 23:een.

human hair wigs clip in hair extensions human hair weave